Jalkapallo Suomessa

Tässä artikkelissa kerromme jalkapalloilusta Suomessa, eli luomme katsauksen lajin historiaan ja hieman tulevaisuuteenkin. Mitenkään naisjalkapalloilua väheksymättä juttumme keskiössä on miesten jalkapallo; naisten saavutuksista pääset lukemaan omasta artikkelista “Naisten jalkapallo”. Jalkapallon juurethan ovat Englannissa ja nykymuotoisten sääntöjen historia alkaa 1800-luvun puolesta välistä. Tarkoituksena oli yhdenmukaistaa jalkapallopelejä, joita pelattiin ympäri Englantia eri sisäoppilaitoksissa. Yhtenä lajin vakiintumisen merkkinä voidaan pitää Englannin jalkapalloliigan, FA:n perustamista vuonna 1863.

Jalkapallo rantautuu Suomeen

Suomeen laji rantautui 1890-luvulla. Tästä on kiittäminen sekä englantilaisia merimiehiä että suomalaisia, jotka olivat tutustuneet peliin ulkomailla. Jo tätä aiemmin, vuonna 1870, Helsingin yliopiston opettaja Viktor Heikel oli esitellyt jalkapallon säännöt suomalaisille Hufvudstadsbladetissa. Ennen vuosisadan vaihdetta jalkapalloa pelasivat muun muassa turkulaiset, viipurilaiset ja vaasalaiset opiskelijat ja koululaiset. Jalkapallon varsinainen läpilyönti tapahtui vuonna 1906, jolloin Helsingissä järjestettiin ensimmäinen merkittävä jalkapalloturnaus. Seuraavana vuonna perustettiin Suomen Palloliitto.

Laji vakiinnutti asemansa 1910-luvulla ja cup-muotoisten SM-kisojen osallistujamäärät kasvoivat vähitellen. 1920-luvulla jalkapallon harrastaminen keskittyi kaupunkeihin, sillä maaseudulla ei ollut jalkapallokenttiä. Ensimmäisen maaottelunsa – tosin vielä osana Venäjää – Suomi pelasi vuonna 1911. Suomen kohtalo oli kaatua Ruotsia vastaan luvuin 2-5. Jo seuraavana vuonna Suomi osallistui Tukholmassa pidettyihin olympiakisoihin ja sijoittui hienosti neljänneksi. Tätä pidetään yhä Suomen miesten kaikkien aikojen parhaana maajoukkuesaavutuksena. Muuten kansainvälisesti menestyksekkään 1920-luvun loppupuolella suunta kääntyi kuitenkin tappiolliseksi.

  • Jalkapallo rantautuu Suomeen 1800-luvun loppupuolella
  • Suomen Palloliitto perustetaan vuonna 1907
  • Suomi sijoittuu neljänneksi vuoden 1912 olympialaisissa

Suomen jalkapallo 1930-luvulta 1950-luvun lopun loppuun

Suomen maajoukkue osallistui lopulta vuoden 1936 Berliinin olympialaisiin pitkällisen kädenväännön jälkeen. Empiminen ei johtunut poliittisista syistä, vaan maajoukkueen huonosta menestyksestä Tanskaa vastaan pelatussa testipelissä. Kansainvälinen menestys oli heikkoa, eikä laji nauttinut suuresta arvostuksesta kotimaassaankaan, jossa sitä pidettiin esimerkiksi kotimaisen pesäpallon kilpailijana. Helsingin olympiakisoihin ladattiin paljon odotuksia, mutta ne eivät täyttyneet odotetusti. Toinen maailmansota loi ikävän varjon jalkapallollekin. Monet maajoukkuepelaajat menehtyivät rintamalla ja SM-sarja jouduttiin keskeyttämään useasti.

Uudenlaista potkua lajille saatiin vuonna 1940, jolloin veikkaustoiminta aloitettiin Suomessa, ja myös jalkapallo-ottelut otettiin veikkauskohteeksi. Tämä siivitti lajin suosiota kotimaassa. Vuonna 1942 pelattiin ensimmäinen nuorten, eli alle 18-vuotiaiden, SM-kilpailu. Vuonna 1950 SM-sarjaan nousi ensimmäinen jalkapallojoukkue kaupunkien ulkopuolelta: Valkeakosken Haka ja heti tämän perään Tampereen Ilves-Kissat. 1950-luvulla mukaan liittyivät myös Kotkan KTP sekä Kuopion KuPS. Suomen Cup aloitettiin vuonna 1955 ja sen voitti ensimmäisenä Valkeakosken Haka.

1960-luku: Suomen jalkapallon kulta-aikaa

1960-luvulla jalkapallon SM-sarjan suosio oli huipussaan, ja esimerkiksi vuonna 1965 HJK-Hakan pelissä nähtiin yli 17 000 katsojaa. Myös maajoukkue niitti menestystä voittaen Pohjoismaiden mestaruudet vuosina 1964 ja 1966. Kumpaisenakin vuonna Suomi onnistui päihittämään loppuottelussa Ruotsin ja vielä samoin luvuin 1-0. Uusia kaupunkeja liittyi SM-sarjaan: Lahti, Oulu, Mikkeli, Hanko ja sarjassa käväissyt Kemi. Vielä 1970-luvulla SM-sarjan pelaajat olivat pääsääntöisesti amatöörejä, jotka eivät saaneet pelaamisestaan palkkaa.

Pelaajille maksettiin ainoastaan kulu- ja matkakorvaukset sekä satunnaisia bonusrahoja. Uusia pelaajia saatettiinkin houkutella seuraan lupaamalla työpaikka sen riveissä. 1970-luvun lopulla alkoi yleistyä ulkomaalaisvahvistusten hankkiminen. Palloliiton lajeihin kuulunut jääpallo eriytyi vuonna 1972 Suomen Jääpalloliiton alle. Uutena lajina tuli mukaan naisten jalkapallo. Yhä enemmän suomalaispelaajia pääsi siirtymään ammattilaisiksi ulkomaille, esimerkiksi Pertti Jantunen ja Pasi Rautiainen. Vuonna 1975 koettiin hieno hetki alle 18-vuotiaiden päästyä EM-finaaliin. Suomi hävisi Englannille finaalipelin luvuin 1-0.

  • SM-sarja on suosionsa huipulla 1960-luvulla
  • Suomi voittaa Pohjoismaiden mestaruudet 1964 ja 1966
  • Nuoret voittavat hopeaa EM-kisoissa 1975

Suomalainen jalkapallo 1980- ja 1990-luvuilla

Yllättävää kyllä Suomi pääsi vuonna 1980 Moskovan olympialaisiin, siitäkin huolimatta, että jäi karsintalohkossaan viimeiseksi. Onnekas sattuma johtui siitä, että Saksan liittotasavalta ja Norja vetäytyivät kisoista USA:n julistaman boikotin takia. Moskovan olympialaiset ovatkin jääneet Suomen toistaiseksi viimeisiksi olympiakisoiksi jalkapallon osalta. 1990-luvulla nähtiin ensimmäiset suomalaiset kansainväliset tähtipelaajat, ensimmäisenä heistä Jari Litmanen, josta kerromme sivustollamme tarkemmin hänelle omistetussa artikkelissa. Litmanen on muun muassa äänestetty kolmanneksi Euroopan vuoden jalkapalloilija -äänestyksessä.

Toinen tähtipelaaja on ollut Liverpoolin kapteenina toiminut Sami Hyypiä, joka on voittanut Litmasen tavoin Mestarien liigan. Muita ehdottomasti mainitsemisen arvoisia nimiä ovat muun muassa Joonas Kolkka, Mikael Forssell sekä Petri Pasanen. 1990-luvulla jalkapalloseurat siirtyivät vihdoin ammattimaisiksi ja yhä useampi pelaaja saattoi keskittyä pelaamiseen täysipäiväisesti. Seurojen talous oli kuitenkin tiukoilla, sillä jalkapallon katsojamäärät pysyivät pieninä. Vuonna 1990 SM-sarja muuttui Veikkauksen sponsoroimaksi Veikkausliigaksi, johon kuului 12 joukkuetta.

  • Suomi Moskovan olympialaisissa 1980
  • Suomalaispelaajia nousee kansainvälisiksi tähdiksi
  • Veikkausliiga aloittaa vuonna 1990

Suomen jalkapallo 2000-luvulla – kohti voittoisampia aikoja?

Jos 1900-luku ei ollut suomalaisen jalkapallon juhlaa kansainvälisellä tasolla, sama tilanne on valitettavasti jatkunut myös 2000-luvulla siitäkin huolimatta, että olemme päässeet näkemään myös lukuisia tähtihetkiä. Jalkapallo on kuitenkin kiistatta maailmalla suurin sekä suosituin urheilulaji. Myös Suomessa tätä kuningaslajia harrastaa yli 130 000 miestä ja naista, ja penkkiurheilufaneja riittää. Suomen jalkapalloilun historiasta huolimatta ei ole mitään syytä heittää kirvestä kaivoon. Lajiin halutaan satsata myös poliittisella tasolla.

Esimerkiksi harrastuspaikkojen määrää on kasvatettu. Jalkapallohallien määrä on lyhyessä ajassa tuplaantunut, ja uusia jalkapallotekonurmia rakennetaan vuosittain yli 30 kappaletta. Tämä on merkittävää jo siitä syystä, että suuresta harrastajamäärästään huolimatta määrä on kuitenkin jäljessä muiden Pohjoismaiden taosta. Myös lajin hallintoa sekä valmennustoimintaa ollaan uudistamassa, ja kotimaisen sarjan sekä ammattipelaajien arvostuksen lisäämiseen satsataan. Tulevaisuus näyttää siis varsin lupaavalta! Suomen pelejä odotellessa kannattaa tutustua sivustomme muihin mielenkiintoisiin artikkeleihin jalkapallosta.